Pohdintoja Ruoasta ja Geologiasta

Ruokailutavat ovat ihmisessä usein syvällä. Niiden muuttaminen on vaikeaa, ja vaatii todella paljon työtä sitä haluavalle. Onko ihmisellä oikeasti niin paljon vapaata tahtoa ruokansa suhteen kuin hän ajattelee? Mistä ideat mitä syödä tänään oikein kumpuavat?

Mietin aina välillä sitä, miksi eri ihmiset syövät eri tavoin. Perinteinen ajatus, jota itsekkin ajattelin pitkään, oli se, että he valitsivat tarkasti mitä he söivät. Kuitenkin viime aikoina olen alkanut epäilemään tätä ideaa. Kun mietin miten prosessi itselläni toimii, alkaa se yleensä kysymyksellä sisälläni, “Mitä sitä söisi tänään?”. Kun tämän kysymyksen on esittänyt “itselleen”, alkaa ideoita putkahtelemaan aivoista esiin. Mutta kuka päättää, mitä ideoita aivoni esittävät? Onko se minä, vai aivoni erillisenä yksikkönä? Miksi esimerkiksi pasta tulee nopeasti esiin, eikä esimerkiksi jauhelihapihvit tai vaikka sushi?

thinking

Ja sitten kun aivoni ovat “istuttaneet” päähäni näitä ideoita, kuka tekee päätöksen niiden välillä? Jos vaihtoehtona on vaikka pasta ja sushi, miten valitsen oikeasti, kumpaa syön tänään? Usein huomaan, että päätös tavallaan syntyy aivoissani itsekseen, enkä pysty oikein kertomaan miksi olen siihen päätynyt. Tietenkin voin keksiä kaiken maailman syitä, kuten eilen söin sushia, joten tänään on pastan vuoro, tai näin eilen ohjelman sushista ja tänään tekee sitä taas mieli. Yhtä hyvin voisi kuitenkin kysyä, miksi nämä ärsykkeet johtavat näihin valintoihin. Voisinhan yhtä hyvin sanoa, että koska söin eilen pastaa, on loogista syödä sitä samaa tänäänkin. Tai että näin eilen jo ohjelman sushista, joten tänään voisin syödä jotain muuta.

Aivojen valta

Mitä enemmän tätä asiaa pohdin, sitä hämmentyneemmäksi tulen. Onko minulla oikeasti vapaata tahtoa, vai onko se vain illuusiota? Luulen, että teen päätökset itse, mutta oikeasti aivoni tekevät ne puolestani ja istuttaa päätökseni tajuntaani. Tämän saksalaisen tutkimuksen mukaan, aivoissa voidaan skannerissa nähdä päätösen synty jo sekuntteja ennen kuin henkilö tietää tehneensä päätöksen. Hän voi vielä miettiä asiaa, mutta hänen aivonsa ovat jo päätöksen tehneet. Hurja ajatus, eikö totta?

Alitajunnan voimakkuudesta on tiedetty jo pitkään, ja tuo tutkimus tuntuisi osoittavan sen voiman. Olisiko niin, että jos haluaisi muuttaa ruokailutapojaan, pitäisi pystyä ensin vaikuttamaan alitajuntaansa. Jos mietitään vaikka ylipainoista, roskaruoalla elävää ihmistä, joka kuitenkin haluaisi pudottaa painoansa. Hän miettii, “Mitä sitä söisi tänään”, eli tavallaan kysyy sitä aivoiltaan. On hyvin vaikea, voisi jopa sanoa mahdotonta, päätyä valitsemaan vaikka kanaa ja salaattia, jos ainoat vaihtoehdot mitkä aivot tarjoavat ovat pizza tai hampurilainen. Kuinka hän voisi valita salaatin, jos se ei edes päätösentekovaiheessa esiinny vaihtoehtona?

Mietin sitä, että jos ihminen saa “istutettua” ajatuksen aivoihinsa, että laihtuminen on tärkeää. Vaikka että terveys riippuu siitä, tai muusta tärkeästä syystä, tekisikö se laihduttamisesta helpompaa? Onko tämä se salaisuus, että saadaan aivot antamaan terveellisiä ruokia vaihtoehtoina, kun mietitään seuraavaa ateriaa? Kuinka nämä syväänjuurtuneet ajatusmallit saataisiin sitten muutettua? Ajatus niiden muuttamisesta on sekin aivojen sinulle antama ajatus. Jos oikeasti ajattelet asiaa, et voi kontrolloida suoraan seuraavaa ajatustasi. Jos olet yhtään kuten minä, et osaa ennustaa mikä seuraava ajatuksesi on. Se vain ilmestyy jostakin, mutta mistä?

ajatus

Aivot kontrolloivat meitä enemmän kuin tiedämmekään, joka on sinällään hassu ajatus, sillä aivot voivat päättää, kuinka paljon me tiedämmekään. Ehkä tämäkin ajatus on vain aivojen luoma harha, kukapa sitä tietää. Jos kuitenkin on näin, että tapojen muutos tarvii alitajunnan uudelleen opettamista, mitkä ovat ihmisen keinot tehdä sitä? Mietin sitä, että vaikka ihmisen lukisi dietti kirjan toisensa perään, voidaan niiden antama viesti tulkita hyvin eri tavoin. Joko se saa aivot ajattelemaan ruoan terveellisyyttä, tai sitten se voi ajatella, että “olen ollut kiltti, ansaitsen palkinnoksi herkun”.

Internet tuhoaa keskittymiskyvyn?

Kuitenkin on selvää, että ihmisten keskimääräinen ruokailutapa on epäterveellisempää kuin ennen. Lisäksi keskimääräinen painoindeksi on paljon korkeampi kuin ennen. Mikä on muuttunut? Ympäristön vaikutteet? Kauppojen valikoimat? Kulttuurinen ajatusmaailma?

Ehkä osasyynä tähän on nykyinen tarve saada kaikki nopeasti. Tämä näkyy selvästi myös suhtautumisessa ruokaan. Enään ei ajatella miten voitaisiin pitää kehosta huolta pitkällä tähtäimellä, vaan kaikki pitää saada nyt ja heti. Rehkitään salilla 6 kertaa viikossa kovaa, ja sitten masennutaan kun ei näytetä Arnoldilta kuukauden kuluttua. Samoin eletään ties mitä erikoisimmilla pikadieeteillä. Katso nyt vaikka näitäkin dieettejä kuten Cambridge dieetti, mikä tuossa on järki. Tuloksia on kuitenkin vaan saatava nyt ja heti, ei kuukausien kuluttua.

Samoin kaupaksi tuntuu menevän kaiken maailman superfoodit, jotka tekevät ties mitä ihmeellistä ja auttavat vaivaan kuin vaivaan. Sen sijaan että vaihdettaisiin einekset tuoreisiin ruokiin, jatketaan niiden syömistä, mutta otetaan lisäksi jotain tämän hetken kuuminta marjaa, jostain trooppiselta saarelta josta kukaan ei ole kuullukkaan. Tämähän on tietenkin se looginen vaihtoehto eikö totta? No just joo.

Minkä takia ihmiset nykyään ovat sitten niin lyhyellä tähtäimellä eläviä, no syitä on varmasti monia, mutta voisiko tämä meidän rakastama Internet olla osasyyllinen? Vaikuttaa kovasti, että nykyään tarkaavaisuus on harvinaista herkkua, ja suurin osa tekee montaa asiaa kerralla. Välillä itsellänikin tuntuu, ettei jaksaisi keskittyä edes tv:n katseluun. Internet on kuitenkin helppo, antaen tiedot ja asiat pieninä palasina. Jos asia ei jaksa kiinnostaa, voi sivua vaihtaa sekunnissa naps vain. Sekös on kivaa ja helppoa, kunnes niin ei enään voikkaan tehdä. Sitten ollaan tylsistyneitä.

Internet onkin herättänyt kriittikiä, sen vaikutuksia ihmisten psyykkeeseen ei ole vielä tutkittu. Olemmekin varmasti ensimmäiset koehenkilöt. Kuka tietää mitä tästä vielä seuraa, pidemmällä tähtäimellä esimerkiksi nykynuorison kohdalla. Mielenkiintoista kuitenkin nähdä.

No eiköhän tämä viesti ole jo tarpeeksi pitkä, kuka nykyisillä keskittymiskyvyillä jaksaisi enään pidemmälle lukea. Laitan lisää kirjoituksia tulemaan kun ehdin, joten pidä silmät auki niiden kohdalla. Kannattaa lisätä tämä sivu myös kirjanmerkkeihisi, niin on sitten helppo palata taas uudestaan tänne. Tapaamisiin siis, pidä mielesi virkeänä ja aivosi terveenä!